Äidin pikkupoika lähti muille maille: Hengissä ollaan!

Tässä nyt on ollu tällänen pikkuriikkinen (kröhöm) tauko näitte mun blogikirjotusten kanssa mut nyt ajattelin viimein ottaa itteeni niskasta kiinni ja raapustaa tänne äitylin luettavaks. Ja ihan tähän alkuun pahoittelut huonosta suomenkielesta. Oon saavuttanu sen pisteen mun vaihtovuodes et mielummin kirjottaisin tän koko homman englanniks ku ajattelen englanniks ja välillä varmaa joutuu käyttää sanakirjaa tätä kirjottaes jotta voin kääntää jotai englanninkielisii sanoja rakkaalle suomenkielelle.

Tajusin tuossa et ku en oo kirjottanu sitte Halloweenin ni mun on jääny kokonaa mainitsemat se, et vaihdoin mun host perhettä ekan kerran. Oon siis asunu täällä ja muutaman kuukaude ja nää on tosi mukavii ihmisii ja viihdyn täällä tosi hyvin. Perheeseen kuuluu äiti Lauren, isä Mike, mun host veli Mitchell ja host sisko Kayla. Periaattees tää on ihan ku mun oma perhe Suomes ku Mitchell on meijä Laten ikäne ja Kayla on Kaken ikäne tai vähä nuorempi. Iltapäivät täällä menee läksyjä tehdes ja pelates Battlefield 3 Mitchellin kans. Ostin vähä joulun jälkee Nintendo NESin jote sitäki tulee pelattuu ihan kiitettävästi. Musta alkaa pikkuhiljaa kehittyä pieni nörtti hahah mutta ei huolta äiti painoa ei oo tullu lisää eikä mitään tai jos on tullu ni se johtuu siitä et oon käyny puntil, tai siis sillai mää ainaki ittelle uskottelen :)

Niinku otsikossa sanoin niin hengissä ollaan vaikka oonki ollu harvinaise kiireinen viimeaikoina. Oon nyt meijä koulun musikaalin pit orchestras (mikä nyt sit suomeks onkaan...pitti orkesteri?), jote päivät kuluu musikaalin biisejä soitellessa. Esitetään tänä vuonna West Side Story ja oon siitä erittäin innostunu vaikka se hemmo kuka nää biisit väänsiki ei tienny mitään käyrätorven soitosta ja kappaleet on yli vaikeita ja tajuttoman korkeita. Haluan todellaki tavata sen käkkyristin kuka vikisi nää biisit West Side Story elokuvaan, koska kyseinen henkilön täytyy olla älyttömän hyvä. Niinku sanoin niin käyrätorvee tulee soitettua ihan kiitettävästi, enemmän ku oon ikinä eläessäni soittanu. Se on vähän sääli kun fakta on kuitenki se, että Suomessa oon musiikkilukios ja täällä ihan perusnormis. Sit alotin myös vetopasuunan soittelun jotenki sitäki tarttee harjotella. Kaikkein karmeimmat (tai parhaimmat) päivät soittamisen kannalta on jollon mulla on bändiharjotukset ja musikaaliharjotukset samaan aikaan plus siihen vielä päälle soittamista korispeleissä. Viime tiistainaki harjotellin yksikseen 2 palkin ajan käyrätorvee ja vetopasuunaa 1,5h , sen jälkee soitin pasuunaa jazz bandis 1,5h, jazz bandin jälkee käkkyrää 1,5 normaalis orkesteris, minkä jälkee oli viel 2 tunnin musikaaliharjotukset ja päivän kruunas korispeli mis soitin ehkä yhteensä 30-45min. 7 tuntia soittamista päivässä siis. Mulle taitaa kehittyä turbohuulet ennen ku tuun täältä takas.

Muun ku soittamisen lisäks en sit paljoo muuta teekkää. Puntiksel käyn edelleen säännöllisesti ja viikonloput hengaan kavereitte kans. Sit oon tietysti lasketellu mahdollisimman paljon. Muutama viikko sitten kävin laskettelemas Mt. Hoodil, Oregonis, mikä on Yhdysvaltojen ainoo laskettelukeskus mikä pysyy auki vuoden ympäri ku sen vuoren huippu on jäätikköö. Viikko sen jälkee yks rotary pariskunta vei mut ja mun host veljen Mitchellin lasketteleen Lake Tahoen ympäristöö Kaliforniaan. Lasketeltii Sugar Bowlis ja Squaw Valleys ja oli harvinaisen hauskaa vaikka niillä ei hirveesti lunta ollu siel jäljel ku tää talvi on ollu täällä epänormaalin lämmin. Tälläki hetkel ulkona on +10 celciusta lämmintä ja pari päivää sitte käytiin lähellä 15 celciusta. Ens viikonloppuna olis tarkotus suunnata Bendiin lasketteleen Mt. Bachelorille muutamaks päiväks perheen kans.

Tulevaisuudesta sen verra, että muutaman kuukauden päästä on eka musikaalin näytös jote täytyy harjotella paaaaaljon. Sitte lähetää perheen kans Hawajille spring breakin ajaks. Tarkotuksena oli ainaki koittaa surffausta ja mennä yösukeltaa kalojen kanssa (MAHTAVAA!) Voin kivasti kirjoitella sitten tätä blogia siellä palmujen alla ku te muut tutisette siel suomes muahahah :D Helmikuun lopus mulla on myös edes Rotary reissu Alaskaan jote pääsen vihdoin kieriin kunnon lumes ja näin :)

Nyt kun kerran en oo hirveesti viimeaikoina kirjotellu ni näitä kuvia on kertyny jonkun verran. Oma kamera meni rikki tos muutama kuukaus sitte ku objektii meni kosteutta sisää ja nyt ei sulkija toimi...mutta ehkä tässä uuden objektin kivasti jossai vaiheessa ostan niin voin ottaa lisää kuvia. Mutta siis tuossa alla semisti sekailisia kuvia. Okei näitä on sit 17 et toivottavasti ootte valmiita...

Kiitospäivä ja kalkkuna Takedoilla

Koitin opettaa ihmisille suomalaisia perinteitä ja yritettiin väkertää (onkoha toi ees sana?) lumihevonen...lopputuloksena oli kameli mut eiköhä se oo tarpeeks hyvä...

Joulukuusen metsästystä

Saanko esitellä kaikkien aikojen komeimmat vaihto-oppilas karjut, naiset varokaa! :D Vasemalta oikealle: Pablo, minä, Eduardo, Joshua, Kuba, Samuel ja Josh. Ja nää kaikki kuvathan on siis vaihto-oppilas joulupartyist.

Joshua koitti kävellä korkkaleilla...ei menny iha kaikkie oppikirjojen mukaan...

Ensinnäkin huomatkaa kuinka kauniin amerikkailis hymyn oon onnistunu kehittään. Vakuuttavaa eikö? Vasemmalta oikealle: minä, Violette, Victorine ja Kuba